Laivatekniikka / Elektroniikka (laivan toiminta- ja automaatiojärjestelmät, laivanhallintajärjestelmät )

Jaakonmeri testaaa autonomiset alukset

Dimecc ja One Sea avaavat maailman ensimmäisen kaikille avoimen testialueen itseohjautuville laivoille

Suomen länsirannikolle on syntymässä todellinen "digimeri". Eurajoen kunnan edustalla sijaitseva merialue – lähes 18 kilometrin pituinen ja seitsemän kilometrin levyinen aava – on tulevaisuudessa testialue, jossa testataan itseohjautuvaa meriliikennettä, aluksia ja teknologioita.

Testialuetta hallinnoi ja valvoo DIMECC Oy, joka johtaa huippuyritysten kansainvälistä One Sea -ekosysteemiä. Luvan kokeiluun on myöntänyt Länsi-Suomen ELY-keskus. Testialue on ristitty Jaakonmereksi äkillisesti edesmenneen tohtori Jaakko Talvitien työn kunniaksi.

DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala toteaa, että One Sea on malliesimerkki edistyksellisestä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöstä. Ideana on, että huippuyritysten ekosysteemi luo kokonaan uudenlaisia globaaleja läpimurtoinnovaatioita.

Bisneskärjellä, ei teknokärjellä
Kulmalan mukaan tämä on juuri sitä, mitä EU-komissio on suositellut niin Suomelle kuin koko Euroopallekin – nyt puhutaan yritysvetoisesta, mahdollisimman avoimesta innovaatioekosysteemistä, joka luo Suomelle innovaatioiden lisäksi uutta kansainvälistä vetovoimaa, investointeja ja niiden mukana kasvua ja työpaikkoja.

"Jaakonmeri luo Suomeen hyvinvointia. Autonomisen meriliikenteen yleistyminen tuo tullessaan valtavan tarpeen etäohjaukselle kansainvälisesti – ja me haluamme koko tämän kakun Suomeen" toteaa Kulmala ja tarkentaa, että nyt ei puhuta niinkään teknologioista kuin liiketoiminnasta: teknisiä ratkaisuja on jo olemassa, nyt täytyy vaan rakentaa toimivia konsepteja, joilla tehdään rahaa.

One Sea -ekosysteemijohtaja Päivi Haikkola toteaa, että Jaakonmeren autonomiset alukset voivat hyvinkin olla se disruptio, joka muokkaa koko marinen uuteen uskoon. "Tässä on potentiaalia muuttaa ihan meriliikenteen perusperiaatteita, kun autonomisten alusten kautta siirrytään kohti pienempiä yksikkökokoja ja päästään eroon turhista välikäsistä toimituksissa."

Jokamiehen meri
Yritykset, tutkimuslaitokset ja muut tahot, jotka haluavat tehdä Jaakonmerellä testejä, voivat ottaa DIMECC:iin yhteyttä One Sea -verkkosivuston kautta. DIMECC pyytää halukkailta testaajilta tarvittavat tiedot ja auttaa mm. dokumentaation suunnittelussa. Kun luvat ja sopimukset ovat kunnossa, testit voivat alkaa. Yksittäiset testit voivat kestää yhdestä maksimissaan kuuteen viikkoon.

Jaakonmeri on jokamiehen meri. Kuka tahansa – vaikkapa startup tai jopa yksittäinen ihminen – voi asiallisella hakemuksella päästä testaamaan ideansa tai teknologiansa toimivuutta.

"Tällainen kaikille avoin testialue on ainutlaatuinen koko maailmassa. Samalla perinteinen Public Private Partnership PPPmalli saa mukaan neljännen P:n eli People, ihmiset", Harri Kulmala toteaa.

Päivi Haikkola toteaa, että ihmiset otetaan myös huomioon sen kautta, että turvallisuutta painotetaan kaikissa ratkaisuissa. "Lisäksi ympäristöarvot ovat tärkeitä, mikä näkyy esimerkiksi päästöjen vähentämisessä."

Virtuaalisesti vesillä
DIMECC tarjoaa testialueelle erinomaiset yhteydet datankulkua ja keräystä varten yhteistyökumppaniensa kanssa. Yhteyspalveluja tullaan kehittämään jatkuvasti ja tulevaisuudessa on tarkoitus tarjota myös virtuaalisen ja muunnellun todellisuuden (VR ja AR) palveluja. Jaakonmerellä on mahdollista tehdä testejä myös talvella jääolosuhteissa.

DIMECC käy jo keskusteluja ensimmäisistä testeistä, joiden odotetaan käynnistyvän keväällä 2018. Haikkolan mukaan Jaakonmeri on herättänyt laajaa kiinnostusta ja yhteydenottoja on tullut paljon myös ulkomailta.

"Tämä kertoo siitä, että Suomessa on sellaista edelläkävijyyttä, jota maailmalla arvostetaan", hän lisää. Testialueen avaaminen kaikille meriliikenteen toimijoille nopeuttaa itseohjautuvan liikenteen syntymistä globaalisti ja mahdollistaa sen valtavan taloudellisen potentiaalin todentamisen, DIMECCissä toivotaan.

Rahkeita tienraivaajaksi
Myös Suomen hallitus on vahvasti sitoutunut digitaaliseen meriliikenteeseen. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on todennut, että merenkulussa voidaan merkittävästi parantaa turvallisuutta, vähentää päästöjä ja parantaa tuottavuutta ottamalla digityökalut laajemmin käyttöön. Bernerin mukaan Suomella on kompetenssia ryhtyä meriliikenteen ja siihen liittyvän meriteollisuuden automaation ja tiedon edelläkävijämaaksi.

Hallitus on investoinut myös uuden tietoajan älyväyliin, joista lähin sijaitsee testialueen tuntumassa, väylällä Raumalle. Lukuisat hallituksen alaiset virastot – mm. Trafi ja Metsähallitus – ovat tukeneet One Sea -ekosysteemiä eri tavoin.

Sinänsä One Sea -ekosysteemi on varsin tuore juttu, sillä ekosysteemin syntysanat lausuttiin DIMECCissä vuonna 2016. Perustajakumppanit ovat ABB, Cargotec (MacGregor ja Kalmar), Ericsson, Meyer Turku, Rolls-Royce, Tieto sekä Wärtsilä. Taustatukea on tullut sekä Meriteollisuus ry:ltä että Tekesiltä.

Digiuskottavampi marine
Päivi Haikkola huomioi, että sekä One Sea että Jaakonmeri ovat esimerkkejä siitä, miten meriteollisuus ja ICT-yritykset ovat löytäneet toisensa uudella tavalla. Suomessa ollaan sikäli onnellisessa asemassa, että maailmanluokan osaamista löytyy sekä marinesta että ICT:stä. Kun samaan mixiin laitetaan rinta rinnan esimerkiksi pitkän linjan meriteollisuusyhtiöitä ja virkeitä startupeja, villit visiot voidaan niin sanotusti "viedä maaliin" eivätkä ne jää vain PowerPointeja koristamaan.

"Nyt meillä on sellainen alusta, josta on todella hyvä lähteä ponnistamaan korkealle", toteaa Haikkola.

Sekä Kulmala ja Haikkola toki myöntävät, että haasteita on yhä edessä ennen kuin autonomisten alusten visio toteutuu koko komeudessaan. Hitaasti eteenpäin jurraava lainsäädäntö on yksi asia, eikä esimerkiksi alan keskusjärjestö IMO (International Maritime Organisation) omaa aivan startupinomaista ketteryyttä.

"Kuitenkaan lainsäädäntä ei ole erityisen rajoittava tekijä Suomessa, eikä lähialueilla Ruotsissa ja Virossa", Kulmala toteaa.

Asenne ratkaisee
Asennepuolen haaste on tietenkin yleinen hyväksyttävyys: ihmisten – sekä päättäjien ja kansalaisten – täytyy nähdä etäohjatut laivat mahdollisuutena, ei riskinä. Ihmisten pelkoja voivat lisäksi lietsoa vanhat "dinosaurustoimijat", jotka eivät halua tai pysty muuttumaan ja siksi jarruttavat kaikin keinoin.

"Olemassaoleva, tehoton liiketoiminta sekä julkissektorivetoinen hankehumppamaailma puolustavat tietenkin omia vanhoja asemiaan, se on selvä", huomauttaa Kulmala.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Dimecc Oy